Hyppää sisältöön

Kuvailutulkkaus

Tällä sivulla kerromme lyhyesti kuvailutulkkauksesta, käyttäjän, tilaajan sekä tuottajan että meidän teatterimme näkökulmasta laadukkaan tulkkauksen saavuttamiseksi.

Kuvailutulkkaus tarkoittaa kuvien, videoiden ja erilaisten ympäristöjen muuttamista sanalliseen muotoon siten, että myös näkövammainen yleisö pääsee osalliseksi niihin. Näin luodaan näkövammaiselle yleisölle mahdollisuus nauttia kulttuurielämyksistä yhdenvertaisesti. Teatterin kuvailutulkkauksessa sanallistetaan teatteriesityksen visuaalista ulottuvuutta: näyttämöä ja lavasteita, näyttelijöiden ulkonäköä, puvustusta, eleitä, liikkeitä ja vuorovaikutusta. Kuvailutulke valmistellaan etukäteen ja se luetaan reaaliaikaisesti esityksen aikana. Teatteriesityksen kuvailutulkkausta seurataan tyypillisesti kuulokkeiden avulla.

Kuvailutulkkaus ohje

Kuvailutulkattu sisältö ja sen presentointi

Kuvailutulkattua sisältöä voi olla esimerkiksi teatteriesitys, taideteos tai vaikkapa puisto tai luontoretki. Ja kun laitat silmäsi kiinni, on
helppoa miettiä voisiko tämän tulkata näkövammaisille?

Kuvailutulkatun sisällön keskeisiä tekijöitä ovat mitä tulkata, kuinka tulkata ja missä kohtaa tulkkaus on mahdollista. Esimerkiksi ajassa edistyvän teatteriesityksen kohdalla esimerkiksi tulkin tulee sopia etukäteen tulkkauskohdat jotta ei synny kuvailutulkkauksen käyttäjälle kahdensuuntaista äänivirtaa samaan aikaan esimerkiksi näyttämöltä ja
kuulokkeista josta tulkkaus tulee.

Kuvailutulkki pyrkii olemaan mahdollisimman objektiivinen kuvauksessaan, jolloin visuaalinen
presentaatio ei värittyisi hänen kauttaan kulkiessaan tulkkauksen käyttäjälle.

Tulkkauksen sisällössä tulee myös huomioida mahdolliset taiteelliset vaikutelmat, esimerkiksi tulkin tulee vaikkapa jännitysnäytelmässä huomata minkä hetken jälkeen voi esimerkiksi paljastaa näytelmässä olevilta katsojilta tiettyyn hetkeen ohjaajan tai käsikirjoittajan valitsemia piilotettuja motivoituja tekijöitä.

Taidenäyttelyn kuvailutulkattu sisältö voi taas toisin olla esimerkiksi kirjoitettu ja näkövammaisen avustajalle tarjottu kuvailutulkkauksen sisältävä kohdeluettelo, jolloin tulkkaus voi olla ensiksi nopeasti kuvaava ja jatkuen kohti yksityiskohtia. Tällöin tulkkauksen käyttäjä voi siirtyä eteenpäin näyttelyä tai käydä tulkkausta eteenpäin kohde kohteelta, laajasta kuvasta yksityiskohtiin.

Hyvä tulkkaus pitää fokuksen varsinaisessa aiheessa, aiheen mukaisesti antaen tarvittavan informaation ja joskus ollen vain hiljaa antaen kuulijan tuumia mielessään juuri kuulemaansa.

Laadukkaasti Tulkatun sisällön muotoon vaikuttaa myös kohderyhmän sosiaalinen, iällinen tai vaikkapa koulutuksellinen rakenne kokijaryhmänä.

Edellämainitut sisällölliset tekijät tulevat esiin monesti tulkin äänen kautta, jolloin hyvä äänellinen intensiteettivalinta, selkeä artikulaatio ja tulkin luonne
tekevät lopullisen vaikutuksen.

Tekninen laitteisto

Monesti tulkkaus toteutetaan langattoman kuulokejärjestelmän kautta. Esityksen seuraajilla on langattomat kuulokkeet joihin tulkki mikrofonin kautta lähettää tulkkeensa kuulijalle. Laitteistoon tutustuminen, tarkistus ja akkujen tasojen testaus on hyvä tehdä ajoissa. Kun niin sanottu soundcheck esimerkiksi apulaisen kanssa on tehty, päästään helposti teknisesti hyvään laatuun. Laitteiston käytön ohjeistaminen sekä mahdollisesti kysymyksen kysyminen kuulokkeiden läpi vielä ennen esityksen alkua on hyvä tehdä.

“Käsi ylös se, joka kuulee”, voi toimia hyvänä testinä.

Kuvailutulkkauslaitteita voi ainakin tiedustella Kulttuuripalvelut ry:n kautta sekä lähimmästä näkövammaisten paikallisorganisaatiosta.

Tulkkauksen tilaaja

On tärkeää, että kuvailutulkkauksen käyttäjä saa laadukkaan tulkkauksen. Täten tulkin ammatilliseen osaamiseen kannattaa keskittyä jo alkuvaiheessa tulkkia etsiessä. Esimerkiksi Tampereen yliopistosta on valmistunut laadukkaita tulkkeja, joiden osaaminen perustuu yleisesti käännöstieteen opiskelun kautta saatuun sisällölliseen osaamiseen. Samoin palveluntarjoajia löytyy googlaamallakin sekä lisäksi näkövammaisilta itseltään tai vaikka paikallisen näkövammaisjärjestön kautta voi selvittää hyviä tulkkeja.

Hyvä tulkkaus vaatii aikaa sekä alkuvalmisteluja, joissa tulkki selvittää ennen tulkkausta mitä ja miten olisi hyvä tulkata. Hyvä tulkkaus voi vaatia myös laitteistoa ja tulkille tilanteen mukaan esimerkiksi äänieristetyn kopin, jotta tulkille saadaan äänieristetty tulkkaustila eikä tulkin puhe häiritse esim. muuta esitystä.

Kuvailutulkattu esitys tai vaikkapa taidenäyttely ei tarkoita että jokainen esitys ja gallerian avoinnaolopäivä tulisi olla kävijöille kuvailutulkattu. Hyvällä suunnittelulla voidaan valita esimerkiksi joitakin päiviä jolloin tapahtuma tulkataan. Kun tulkkauksesta jaetaan tietoa vammaisjärjestöjen kautta etukäteen on mahdollista saada tietoa onko tulkkaukselle todellista tarvetta, tai millä mitoituksella aihetta voitaisiin lähteä tuottamaan tulkattuna. Maininta kuvailutulkkauksesta etukäteen mainonnassa myös auttaa löytämään kohderyhmän.

Tilaajan ja tuottajan hyvä keskinäinen sopimus sekä vuorovaikutus ovat myös hyvän tulkkauksen yksi tärkein tekijä. Keskustelemalla ja kysymällä pääsee alkuun.

Kuvailutulkkauksen käyttäjä

Tulkkausta käyttävät yleisesti näkövammaiset, jolloin sokean ihmisen erityistarpeet on hyvä huomioida alusta loppuun, kun tulkattua esitystä esimerkiksi valmistellaan. Näkövammaisen voi olla vaikeata löytää tulkkia tai tietää mistä ja miten esimerkiksi kuulokkeet löytää tai onko kuvailutulkkia saatavilla. Esimerkkinä voi miettiä miten käyttäjä tietää kuka on tulkki tai koska teos alkaa tai päättyy? Samoin tulkkaus vie mahdollisesti kyvyn kuulla muita ääniä, tämä voi olla tärkeää huomioida tulkkausta laatiessa. Entä kenelle annan kuulokkeet takaisin?
Tai mihin tulkatun kierroksen jälkeen päädyin?

Käyttäjän palaute on kehityksen paras työväline sekä kiitos tulkille hyvästä työstä.

Yhteiskunta ja nykytilanne

Suomi on ratifioinut YK- vammaisoikeuksia käsittävän artiklan. EU- direktiivit määrittelevät saavutettavan sisällön rakenteellista luonnetta. Suomi on ottanut käyttöön saavutettavuus- ja yhdenvertaisuus sekä difilait joiden
tarkoitus on antaa kaikille samanvertaisen mahdollisuuden myös kulttuurisisällöstä nauttimiseen. Suomessa vuonna 2020 on tilanne, jossa toimijoiden määrä on vielä vähäinen, tuottajat sekä tilaajat eivät aina välttämättä kohtaa toisiaan, eikä asian tiedostamisen kautta saatua
ymmärrystä ole vielä täysin ammennettu vammaisjärjestöjenkään kautta antamaan kentälle kuvailutulkkauksen parhaista mahdollisuuksista rikastuttaa kaikille suunnattua kulttuuritarjontaa.

Teatteriyhdistys Sokkelo ry:n lisäksi Suomessa on muutamia muita saavutettavaan kulttuuritoimintaan keskittynyttä toimijaa ja tulkkausta ohjeistetaan lukuisilla tavoilla erinäisissä yhdistyksissä. Kuitenkaan kukaan ei voi täysin määritellä yksiä oikeita hyviä tapoja kuin korkeintaan oman yhdistyksensä kautta katsottuna tai oman jäsenistönsä tarpeiden ja tuntemusten kautta laadittuna. Täten hyvä tulkkaus edistyy tulevaisuudessa varmasti parhaiten alan ammattitoimijoiden ja tulkkausta käyttävien henkilöiden yhteistyössä synnyttämien käytänteiden kautta.

Kuvailutulkkausprojekti

Kuvailutulkkauksen kehitys on tekijöidensä varassa, katso alta YLE uutinen miten Me Teatteriyhdistys Sokkelo ry olemme edistäneet tätä tärkeää asiaa omassa toiminnassamme.

https://yle.fi/uutiset/3-11108960

Teatteriyhdistys Sokkelo ja Tampereen yliopiston kääntäjäkoulutuksen kuvailutulkkausopiskelijat tekivät kuvailutulkkausyhteistyötä syksyllä 2019- Tammikuu 2020. Opiskelijat kuvailutulkkasivat teatteriyhdistyksen Fedoriam-näytelmän. Näytelmä esitettiin kuvailutulkattuna alkuvuonna 2020.

Lisätietoja kuvailutulkkausprojektista antaa käännöstieteen yliopistonlehtori Anne Ketola sähköpostiosoitteesta kuvailutulkkaus (at) gmail.com

 

Kuvailutulkkaus – Nyt! -mainosvideo

Alla olevasta linkistä pääset tutustumaan videoon, joka esittelee kuvailutulkkausta Vapriikki-museon Teatterikaupunki-näyttelyssä.

https://youtu.be/l6tLLNqE4X8